Tulevaisuuden Tekijän esille tuomaa eettistä optimismia voidaan peräänkuuluttaa myös kokonaisten yhteisöjen arjessa ja valinnoissa. Jonkinlaista heräämistä optimismin ja eettisyydenkin saralla on havaittavissa, mutta onko se puhdasta vai pinnoitettua todellisuutta?
Optimismi on käsitteenä hankala. Milloin se rinnastetaan hölmöyteen, milloin kritiikin puutteeseen. Mielestäni optimismi on ymmärretty väärin. Oikeaoppinen optimisti pyrkii kyllä kritiikkiä sivuuttamatta objektiiviseen käsitykseen vallitsevista asianlaidoista – ja tuon jälkeen – toisin kuin lamaantuva pessimisti – päättää toimia positiivisessa hengessä. Toiminta ja valitseminen ovat optimistille olennaisia vaikuttamisen kanavia. Optimistisuus sinänsä on leimallista monille yrittäjille ja yrityksille – eteenpäin pyrkivä voima on sisään kirjattu yritystoimintaan. Entä eettisyys?
Onko lukijoidemme joukossa eettisesti optimistisia yrittäjiä? Nähdäkseni eettistä optimismia löytyy niin sanotusta vastuullisesta yrittäjyydestä. Yrityksen yhteiskuntavastuu sanana on kuitenkin kärsimässä samanlaista inflaatiota kuin ympäristönsuojelu ja muu vaativan naputtavassa hengessä tuputettu ”eettisyys”. Siksi optimismi eettisyyteen yhdistettynä on omiaan aikaansaamaan uudenlaista, hyväntuulisen vapaaehtoista vastuunottoa. Eettinen optimismi tuo raikkaan tuulahduksen liikakäytössä väsyneiden käsitteiden rinnalle. Sanoja olennaisempaa on kuitenkin niiden merkitys ja sen aikaansaama toiminta. Aito eettisyys tuodaan julki avoimella ja uskottavalla toiminnalla sekä viestinnällä – ei pelkällä vihreällä kevätsiivouksella, joka jo pölyn uudelleen laskeuduttua unohdetaan.
Toivottavasti kevään korvalla vihertää muuallakin kuin kasvimaalla - eettiset optimistit puhjetkoon kukkaansa!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti