Oletko sinä meluherkkä? Peräti 30-40 prosenttia meistä on!
Helsingin Sanomat kertoi tänään Helsingin kaupungin kysyneen asukkailtaan mitä kuuluu. Kyseessä oli kaupungin ympäristökeskuksen tekemä asukaskysely, jossa kartoitettiin asukkaiden kokemuksia kaupungin hiljaisista alueista. Asukkaat nimesivät paikkoja, joiden hiljaisuudella ja äänimaisemalla on heille merkitystä. Hiljaisiksi koettiin esimerkiksi keskuspuiston alue, Seurasaari, Vuosaaren metsät ja rannat sekä tietenkin - Virtauksen viestijän kotiympäristö - Viikin-Vanhankaupungin seutu!
Tässä jälleen oiva todistus siitä, miten tärkeitä kaupunkien luonnontilaiset ja puistomaiset viheralueet ovat ihmisen hyvinvoinnin näkökulmasta. Luonnonalueilla rauhoitutaan ja voimistutaan. Hiljaisella Viikin-Vanhankaupungin luonnonsuojelualueella toki viihtyvät myös monenmoiset luonnonotukset. Esimerkiksi toissapäivänä olimme kirjaimellisesti törmätä ketterään mäyrään kyyttölaitumen laitaa mukailevalla polulla.
Millaisia ovat sinun hiljaiset seutusi?
tiistai 25. toukokuuta 2010
maanantai 24. toukokuuta 2010
Online vai offline?
Sähköistä liiketoimintasi tai kuole!
Suomalaisia pk-yrittäjiä suomittiin 11.5. järjestetyssä Uudenmaan yrittäjien teemaillassa, jonka otsikko kuului: sähköistä liiketoimintasi. Asiantuntijat mm. Tiekestä ja valtionohjauksesta pitivät suomalaisia yrittäjiä lähes kelkasta tippuneina.
Iloinen uutinen oli, että suomalaisten ostokset verkkokaupoista ovat lisääntyneet huimasti. Tänään YLEn TV-uutisissakin kerrottiin että verkko-ostojen kokonaissumma kipusi jo 5 miljardiin euroon. Huono uutinen: tästä valtaosa tehdään ulkomaisista verkkokaupoista. Tämä tarkoittaa siis, että rahavirrat ohjautuvat ulkomaille. Ehkäpä vahvistuva dollari vaikuttaa joidenkin ostajien innostukseen, mutta silti nyt voisi olla viimeinen tilaisuus pistää asia kuntoon myös suomalaisissa yrityksissä.
Eli kysymys kuuluukin yrittäjille ja yrityksille - ollako online vai offline? Online tarkoittaa digitaalisen viestinnän eri keinojen hyvää hallintaa - osana yrityksen toimintaa ja strategiaa. Toimivat ja houkuttelevat verkkosivut, hyvän asiakaspalvelun omaava verkkokauppa, sosiaalisen median hyödyntäminen (facebook ja linkedn sekä youtube) ja sitä kautta eri sidosryhmien kuuntelua sekä reagointia, niin homma on hallussa.
Liian moni suomalainen yritys on edelleen offline eli luottaa liikaa perinteisiin viestinnän keinoihin kuten ilmoituksiin. Verkkosivut nähdään välttämättömänä pahana eikä verkkokauppaa ole. Sosiaalisen median valtaa ei ole tajuttu joten asiakkaita ei kuulla.
Haluatko sinä olla online vai offline?
Suomalaisia pk-yrittäjiä suomittiin 11.5. järjestetyssä Uudenmaan yrittäjien teemaillassa, jonka otsikko kuului: sähköistä liiketoimintasi. Asiantuntijat mm. Tiekestä ja valtionohjauksesta pitivät suomalaisia yrittäjiä lähes kelkasta tippuneina.
Iloinen uutinen oli, että suomalaisten ostokset verkkokaupoista ovat lisääntyneet huimasti. Tänään YLEn TV-uutisissakin kerrottiin että verkko-ostojen kokonaissumma kipusi jo 5 miljardiin euroon. Huono uutinen: tästä valtaosa tehdään ulkomaisista verkkokaupoista. Tämä tarkoittaa siis, että rahavirrat ohjautuvat ulkomaille. Ehkäpä vahvistuva dollari vaikuttaa joidenkin ostajien innostukseen, mutta silti nyt voisi olla viimeinen tilaisuus pistää asia kuntoon myös suomalaisissa yrityksissä.
Eli kysymys kuuluukin yrittäjille ja yrityksille - ollako online vai offline? Online tarkoittaa digitaalisen viestinnän eri keinojen hyvää hallintaa - osana yrityksen toimintaa ja strategiaa. Toimivat ja houkuttelevat verkkosivut, hyvän asiakaspalvelun omaava verkkokauppa, sosiaalisen median hyödyntäminen (facebook ja linkedn sekä youtube) ja sitä kautta eri sidosryhmien kuuntelua sekä reagointia, niin homma on hallussa.
Liian moni suomalainen yritys on edelleen offline eli luottaa liikaa perinteisiin viestinnän keinoihin kuten ilmoituksiin. Verkkosivut nähdään välttämättömänä pahana eikä verkkokauppaa ole. Sosiaalisen median valtaa ei ole tajuttu joten asiakkaita ei kuulla.
Haluatko sinä olla online vai offline?
torstai 20. toukokuuta 2010
Talouden kovat arvot – ihminen ja luonto
Vietin kaksi päivää Valamon luostarissa HYVYYS-TOTUUS-KAUNEUS –seminaarissa. Mainiosta puhujakaartista (mm. ohjaaja Kalle Holmberg, taidemaalari Kuutti Lavonen, kirjailija Torsti Lehtinen) erottui erityisesti edukseen - kukas muukaan kuin viestinnän tekijä - toimittaja Maarit Tastula.
Kvartaalitalouden arvomaailmaa tutkiskelevan seminaarin ensimmäisen päivän juontanut Tastula kyseenalaisti kokonaan talouspuheissa tutuksi tulleen kovien ja pehmeiden arvojen jaottelun. Jos kerran kovia arvoja on, ovat ne aina olemassa olleita, ikuisia asioita. Niinpä Tastula listasi ihmisen ja luonnon kvartaalitalouden uusiksi koviksi arvoiksi.
Yhä useammat yritykset hyväksyvätkin eettisyyden – sosiaalisen ympäristön ja luonnon ympäristön kunnioituksen - taloudellisen kehityksen väistämättömänä ehtona. Tastula nosti esille myös paljon käytetyt termit –flow ja slow. Luonnon virta on hidas. Olkaamme siis mekin.
Seminaarissa sivuttiin erilaisten totuuksien ja johtajuuden ohella otsikon mukaisesti myös kauneuden ja hyvyyden käsitteitä sekä sisältöjä. Kysymykseen - tarvitaanko hyvyyttä, totuutta ja kauneutta kvartaalitaloudessa tai johtajuudessa - saatiin paljon puoltavia vastauksia, mutta käsitteiden sisällöt jäivät ohuiksi. Niin Tastulan kuin Lehtisenkin mukaan näitä hienoja asioita on vaikea lausua.
Keskusteluille kaivattua konkretiaa saatiin seminaarin lopuksi kun Valamon kupeeseen syntynyt kokonaistaideteos Sillankorva esiteltiin seminaarivieraille. Rakennus on kaikessa kauneudessaan pyhitetty itsensä kohtaamiseen ja rauhoittumiseen. Sillankorvan vieraiksi pääsevät pyynnöstä tai kutsusta erilaiset johtajat ja luovan alan ihmiset – kohtaamaan omaa ihmisyyttään luonnon keskelle.
Kvartaalitalouden arvomaailmaa tutkiskelevan seminaarin ensimmäisen päivän juontanut Tastula kyseenalaisti kokonaan talouspuheissa tutuksi tulleen kovien ja pehmeiden arvojen jaottelun. Jos kerran kovia arvoja on, ovat ne aina olemassa olleita, ikuisia asioita. Niinpä Tastula listasi ihmisen ja luonnon kvartaalitalouden uusiksi koviksi arvoiksi.
Yhä useammat yritykset hyväksyvätkin eettisyyden – sosiaalisen ympäristön ja luonnon ympäristön kunnioituksen - taloudellisen kehityksen väistämättömänä ehtona. Tastula nosti esille myös paljon käytetyt termit –flow ja slow. Luonnon virta on hidas. Olkaamme siis mekin.
Seminaarissa sivuttiin erilaisten totuuksien ja johtajuuden ohella otsikon mukaisesti myös kauneuden ja hyvyyden käsitteitä sekä sisältöjä. Kysymykseen - tarvitaanko hyvyyttä, totuutta ja kauneutta kvartaalitaloudessa tai johtajuudessa - saatiin paljon puoltavia vastauksia, mutta käsitteiden sisällöt jäivät ohuiksi. Niin Tastulan kuin Lehtisenkin mukaan näitä hienoja asioita on vaikea lausua.
Keskusteluille kaivattua konkretiaa saatiin seminaarin lopuksi kun Valamon kupeeseen syntynyt kokonaistaideteos Sillankorva esiteltiin seminaarivieraille. Rakennus on kaikessa kauneudessaan pyhitetty itsensä kohtaamiseen ja rauhoittumiseen. Sillankorvan vieraiksi pääsevät pyynnöstä tai kutsusta erilaiset johtajat ja luovan alan ihmiset – kohtaamaan omaa ihmisyyttään luonnon keskelle.
sunnuntai 16. toukokuuta 2010
Viestinnän ja markkinoinnin illuusiot ja totuudet
Samaan aikaan kun markkinointimaailma luo aistiemme kiusaksi yhä mahtipontisempia mainoksia, puhutaan toisaalta kovaan ääneen viestinnän vastuullisuudesta ja totuudellisuuden tärkeydestä. Mistä on kysymys?
Markkinointi on osa viestintää ja sen olemukseen kuuluu tietynlainen illuusionluonti. Harva yritys haluaa syyllistää asiakkaitaan vastuullisuudesta paasaamalla. Myönteinen vastuullisuusviestintä taas leimataan helposti kiiltokuvamaiseksi ja vastuuttoman valheelliseksi. Sidosryhmät ovat nyt hereillä!
Mitä yritys sitten voisi tehdä taituroidakseen onnistuneesti yhtäältä totuudellisuuden vaatimuksen ja toisaalta yritysmaailman realiteettien - myynnin tärkeyden - välillä?
Avainasemassa on mielestäni avoimuus ja positiivisuus. Tällä en tarkoita ainoastaan taannoin haastattelemani Pekka Himasen maailmaa syleilevää iloa, vaan aidon hyväntuulista avoimuutta, joka ei tylpisty viestin viemiseen vaan tuottaa myös tuloksia. Jos yritys ei ole johtoaan myöten sitoutunut arvoihinsa ja salli niiden ohjaavan toimintaansa, tulee vastuullisuudesta helposti irrallista niin yrityksen toiminnassa kuin sen viestimisessäkin. On oltava rohkea; pienistäkin hyvistä virtauksista voidaan viestiä. Kuten edelläkävijät ovat jo hoksanneet, yksioikoisen markkinointiviestinnän sijaan ja rinnalla voidaan panostaa totuusviesteihin ja kehittää myös uudenlaisia viestinnän tapoja sosiaalisen median parissa – blogeja ja facebookryhmiä, noin esimerkiksi.
Miten teillä viestitään vastuullisuudesta?
Markkinointi on osa viestintää ja sen olemukseen kuuluu tietynlainen illuusionluonti. Harva yritys haluaa syyllistää asiakkaitaan vastuullisuudesta paasaamalla. Myönteinen vastuullisuusviestintä taas leimataan helposti kiiltokuvamaiseksi ja vastuuttoman valheelliseksi. Sidosryhmät ovat nyt hereillä!
Mitä yritys sitten voisi tehdä taituroidakseen onnistuneesti yhtäältä totuudellisuuden vaatimuksen ja toisaalta yritysmaailman realiteettien - myynnin tärkeyden - välillä?
Avainasemassa on mielestäni avoimuus ja positiivisuus. Tällä en tarkoita ainoastaan taannoin haastattelemani Pekka Himasen maailmaa syleilevää iloa, vaan aidon hyväntuulista avoimuutta, joka ei tylpisty viestin viemiseen vaan tuottaa myös tuloksia. Jos yritys ei ole johtoaan myöten sitoutunut arvoihinsa ja salli niiden ohjaavan toimintaansa, tulee vastuullisuudesta helposti irrallista niin yrityksen toiminnassa kuin sen viestimisessäkin. On oltava rohkea; pienistäkin hyvistä virtauksista voidaan viestiä. Kuten edelläkävijät ovat jo hoksanneet, yksioikoisen markkinointiviestinnän sijaan ja rinnalla voidaan panostaa totuusviesteihin ja kehittää myös uudenlaisia viestinnän tapoja sosiaalisen median parissa – blogeja ja facebookryhmiä, noin esimerkiksi.
Miten teillä viestitään vastuullisuudesta?
Tunnisteet:
eettinen viestintä,
illuusiot,
markkinointi,
vastuullisuus
torstai 6. toukokuuta 2010
Pyhä basilika ja muita totuuksia stressin hallinnasta
Yrttien kuningatar pyhä basilika auttaa torjumaan stressiä – ja maistuu taivaalliselta tomaatin ja mozzarellan kera, nam!
Jotkut teistä lukijoista ovat ehkä saaneet pussillisen luomubasilikan siemeniä. Toivomme, että juuri te olette löytäneet tämän blogin. Jos pussi pyörii työpöydällä etkä tiedä mitä ihmettä sillä(kin?) tekisi, tässä pari tuoretta syytä upottaa siemenet ja sormet multaan.
Touko-kesäkuu ovat monessa työpaikassa kiireisiä, sillä usein juuri ennen kesälomien alkua työt tuntuvat kasautuvan. Samalla stressi kasvaa ja juuri kun Suomen kesä on parhaimmillaan, onkin vaikeaa nauttia auringonpaisteesta ja lämmöstä.
Stressin kaatamiseen on olemassa kuitenkin hyvin yksinkertainen ja halpa keino: pyhä basilika, uutisoi Health News com. Tällä yrttikasvilla tiedetään olevan tulehduksia ehkäiseviä sekä antioksidanttisia ominaisuuksia. Yrttitarha.com -verkkosivuston mukaan basilikaa pidetäänkin sen kotimaassa Intiassa kaikista pyhimpänä kasvina. Yrttien kuningattareksi sanottu pyhä basilika auttaa siis stressin mahdollisesti aiheuttamaan verensokerin heittelyyn.
Puutarhan hoitaminen on myös ihan omakohtaisen kokemuksen mukaan stressiä vähentävää toimintaa, joten jos istutat basilikan siemenet, stressi vähenee sillä hetkellä. Parin viikon päästä alkaa mullasta puskea vihreitä taimia ja kun jaksat odottaa vielä pari viikkoa, saat ihka omat stressinpoistajat salaatin joukkoon.
Kesäloman voikin sitten aloittaa stressittömänä ja hyvillä mielin Tulevaisuuden yksinkertaisin reseptein. Ja koska luomubasilika on tutkitusti hyvin runsaskasvuinen, yhdestä ruukustakin riittää tähän mainioon ohjeeseen riittävästi vihreää voimaa.
Basilikaöljy
0,6 dl hienonnettua basilikaa
4 dl oliiviöljyä
Basilika ja hiukan öljyä laitetaan tehosekoittajaan. Konetta käytetään 5 sekuntia ja loppuöljy lisätään joukkoon. Säilytetään puhtaassa pullossa jääkaapissa. Pysyy hyvänä pari viikkoa. Öljyä käytetään salaatin kastikkeissa ja se sopii myös pizzan voiteluun ennen paistamista. Lähde: Lehtonen, Ullan maustekasvimaa
Jotkut teistä lukijoista ovat ehkä saaneet pussillisen luomubasilikan siemeniä. Toivomme, että juuri te olette löytäneet tämän blogin. Jos pussi pyörii työpöydällä etkä tiedä mitä ihmettä sillä(kin?) tekisi, tässä pari tuoretta syytä upottaa siemenet ja sormet multaan.
Touko-kesäkuu ovat monessa työpaikassa kiireisiä, sillä usein juuri ennen kesälomien alkua työt tuntuvat kasautuvan. Samalla stressi kasvaa ja juuri kun Suomen kesä on parhaimmillaan, onkin vaikeaa nauttia auringonpaisteesta ja lämmöstä.
Stressin kaatamiseen on olemassa kuitenkin hyvin yksinkertainen ja halpa keino: pyhä basilika, uutisoi Health News com. Tällä yrttikasvilla tiedetään olevan tulehduksia ehkäiseviä sekä antioksidanttisia ominaisuuksia. Yrttitarha.com -verkkosivuston mukaan basilikaa pidetäänkin sen kotimaassa Intiassa kaikista pyhimpänä kasvina. Yrttien kuningattareksi sanottu pyhä basilika auttaa siis stressin mahdollisesti aiheuttamaan verensokerin heittelyyn.
Puutarhan hoitaminen on myös ihan omakohtaisen kokemuksen mukaan stressiä vähentävää toimintaa, joten jos istutat basilikan siemenet, stressi vähenee sillä hetkellä. Parin viikon päästä alkaa mullasta puskea vihreitä taimia ja kun jaksat odottaa vielä pari viikkoa, saat ihka omat stressinpoistajat salaatin joukkoon.
Kesäloman voikin sitten aloittaa stressittömänä ja hyvillä mielin Tulevaisuuden yksinkertaisin reseptein. Ja koska luomubasilika on tutkitusti hyvin runsaskasvuinen, yhdestä ruukustakin riittää tähän mainioon ohjeeseen riittävästi vihreää voimaa.
Basilikaöljy
0,6 dl hienonnettua basilikaa
4 dl oliiviöljyä
Basilika ja hiukan öljyä laitetaan tehosekoittajaan. Konetta käytetään 5 sekuntia ja loppuöljy lisätään joukkoon. Säilytetään puhtaassa pullossa jääkaapissa. Pysyy hyvänä pari viikkoa. Öljyä käytetään salaatin kastikkeissa ja se sopii myös pizzan voiteluun ennen paistamista. Lähde: Lehtonen, Ullan maustekasvimaa
tiistai 4. toukokuuta 2010
Optimismi ja eettisyys yrittäjyydessä
Tulevaisuuden Tekijän esille tuomaa eettistä optimismia voidaan peräänkuuluttaa myös kokonaisten yhteisöjen arjessa ja valinnoissa. Jonkinlaista heräämistä optimismin ja eettisyydenkin saralla on havaittavissa, mutta onko se puhdasta vai pinnoitettua todellisuutta?
Optimismi on käsitteenä hankala. Milloin se rinnastetaan hölmöyteen, milloin kritiikin puutteeseen. Mielestäni optimismi on ymmärretty väärin. Oikeaoppinen optimisti pyrkii kyllä kritiikkiä sivuuttamatta objektiiviseen käsitykseen vallitsevista asianlaidoista – ja tuon jälkeen – toisin kuin lamaantuva pessimisti – päättää toimia positiivisessa hengessä. Toiminta ja valitseminen ovat optimistille olennaisia vaikuttamisen kanavia. Optimistisuus sinänsä on leimallista monille yrittäjille ja yrityksille – eteenpäin pyrkivä voima on sisään kirjattu yritystoimintaan. Entä eettisyys?
Onko lukijoidemme joukossa eettisesti optimistisia yrittäjiä? Nähdäkseni eettistä optimismia löytyy niin sanotusta vastuullisesta yrittäjyydestä. Yrityksen yhteiskuntavastuu sanana on kuitenkin kärsimässä samanlaista inflaatiota kuin ympäristönsuojelu ja muu vaativan naputtavassa hengessä tuputettu ”eettisyys”. Siksi optimismi eettisyyteen yhdistettynä on omiaan aikaansaamaan uudenlaista, hyväntuulisen vapaaehtoista vastuunottoa. Eettinen optimismi tuo raikkaan tuulahduksen liikakäytössä väsyneiden käsitteiden rinnalle. Sanoja olennaisempaa on kuitenkin niiden merkitys ja sen aikaansaama toiminta. Aito eettisyys tuodaan julki avoimella ja uskottavalla toiminnalla sekä viestinnällä – ei pelkällä vihreällä kevätsiivouksella, joka jo pölyn uudelleen laskeuduttua unohdetaan.
Toivottavasti kevään korvalla vihertää muuallakin kuin kasvimaalla - eettiset optimistit puhjetkoon kukkaansa!
Optimismi on käsitteenä hankala. Milloin se rinnastetaan hölmöyteen, milloin kritiikin puutteeseen. Mielestäni optimismi on ymmärretty väärin. Oikeaoppinen optimisti pyrkii kyllä kritiikkiä sivuuttamatta objektiiviseen käsitykseen vallitsevista asianlaidoista – ja tuon jälkeen – toisin kuin lamaantuva pessimisti – päättää toimia positiivisessa hengessä. Toiminta ja valitseminen ovat optimistille olennaisia vaikuttamisen kanavia. Optimistisuus sinänsä on leimallista monille yrittäjille ja yrityksille – eteenpäin pyrkivä voima on sisään kirjattu yritystoimintaan. Entä eettisyys?
Onko lukijoidemme joukossa eettisesti optimistisia yrittäjiä? Nähdäkseni eettistä optimismia löytyy niin sanotusta vastuullisesta yrittäjyydestä. Yrityksen yhteiskuntavastuu sanana on kuitenkin kärsimässä samanlaista inflaatiota kuin ympäristönsuojelu ja muu vaativan naputtavassa hengessä tuputettu ”eettisyys”. Siksi optimismi eettisyyteen yhdistettynä on omiaan aikaansaamaan uudenlaista, hyväntuulisen vapaaehtoista vastuunottoa. Eettinen optimismi tuo raikkaan tuulahduksen liikakäytössä väsyneiden käsitteiden rinnalle. Sanoja olennaisempaa on kuitenkin niiden merkitys ja sen aikaansaama toiminta. Aito eettisyys tuodaan julki avoimella ja uskottavalla toiminnalla sekä viestinnällä – ei pelkällä vihreällä kevätsiivouksella, joka jo pölyn uudelleen laskeuduttua unohdetaan.
Toivottavasti kevään korvalla vihertää muuallakin kuin kasvimaalla - eettiset optimistit puhjetkoon kukkaansa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)