torstai 29. huhtikuuta 2010

Onko yhteisöllänne jo ansaittua mediaa?

Onko yhteisöllänne jo ansaittua mediaa?
Kuuntelin Mikael Jungneria sosiaalisen median seminaarissa maaliskuussa Tieteiden talolla. Kunnioitan Jungnerin johtajakautta YLEllä. Ajatelkaa, että valtionyhtiön johtaja uudisti koko suomalaisen median kenttää tuomalla sosiaalisen median osaksi viestintää. Siis, toistan: valtionyhtiön johtajana. Mielikuvissani valtionyhtiön johtaja on kankeahko ja suhtautuu uusiin medioihin varauksellisesti. Mutta Jungnerin johtajakausi jää historiaan. Henkilökuntakin kiittää. Yhtiön jättävä toimitusjohtaja on saanut raskaasti tappiollisen yhtiön myös taloudellisesti kuiville.

Niin, siitä sosiaalisesta mediasta. Kuulin Jungnerin esityksessä ensimmäistä kertaa uuden viestinnän määrittelyn. Kun aiemmin viestintä jaettiin sisäiseen ja ulkoiseen tai maksettuun, esimerkiksi ilmoitukset ja ilmaiseen mediaan eli toimittajien kirjoittamat jutut, niin uusi jako on kolmeen. Yrityksen media jaetaan ostettuun mediaan, ostettu mainosaika kuten ilmoitukset, omaan mediaan, esimerkiksi asiakaslehdet sekä ansaittuun mediaan, joka rakentuu sosiaalisen median varaan. Netin kautta tuntemattoman tai tutun suositus on luotettavampi kuin ilmoitukset, joiden merkitys ja käyttö ovatkin jo vähentyneet.

Tämä tarkoittaa paluuta juurille, yritykset pääsevät kontaktiin asiakkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa- ilman portinvartijoita eli esimerkiksi meitä tiedottajia. Tästä ei tule rajakustannuksia ja luottamuspääosa kasvaa. Ihan ilman imagonkiillotusta ja tekaistuja imagoja ja tekstejä. Suoraan sanottuna ansaittu media on näinä aikoina tervetullutta avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämiseksi yritysten toiminnassa. Ansaittu media pitänee nimensä mukaisesti ansaita fani kerrallaan. Yleisöjä ei voi huijata.

Mitä hyötyä sosiaalisesta mediasta on yritykselle?

Yritys voi antaa itsestään inhimilliset kasvot, yritykset tulevat lähemmäksi yleisöjään ja sitoutuminen on henkilökohtaisempaa.

Jungneriin palatakseni, hän on ilmeisesti valjastanut koko YLEn henkilökunnan sosiaalisenmedian avulla yrityksen ns. anturoiksi yhteiskuntaan. YLEllä on 3000 itseohjautuvaa anturaa yhteiskunnassa. Tällä tavalla yritykseen saadaan näiden anturoiden avulla ajantasainen tilannekuva yhteiskunnasta, missä mennään. Ja toimiminen anturana sitouttaa henkilökuntaa. Ja anturat toimivat molemmin päin. Nerokasta, sanon minä.

Ihmisillä on kyky erottaa aito epäaidosta. Nyt yhteisöillä on tilaisuus sosiaalisen median avulla viestiä aitoa itseään, valjastaa omat anturinsa yhteiskuntaan ja nauttia ansaitusta mediasta. Edellyttäen että toiminta on aidosti vastuullista ja eettistä.

Tässä blogissa testataan tekijöiden osaamista ansaitun median saralla. Lukekaa kirjoituksiamme, haastakaa meitä keskustelemaan ja toimikaa meidän antureina. Sopiiko? Kaikki palaute on tervetullutta.

2 kommenttia:

  1. Marja, YLE on kyllä hienosti viimeisten viiden vuoden aikana lähtenyt sosiaaliseen mediaan, heti ilmiön alkupamauksesta vuonna 2005, jolloin valtamedia Suomessa tähän heräsi muutenkin.

    Mikael Jungner henkilökohtaisesti on näkynyt verkossa noin vuodesta 2007 alkaen, mikä on suuren talon toimitusjohtajalta hienosti herätty. Erityisen ansiokasta on se, että hän kannusti koko Yleä sosiaaliseen mediaan samaan aikaan kun monilla julkisilla aloilla palveluihin pääsy estettiin ja käyttö kiellettiin.

    Jungner ei kirjoittanut Ylen sosiaalisen median strategiaa, vaikka olikin esimerkillisesti toimeenpanemassa sitä. Sen tekivät monet muut kollegani, jotka ovat olleet ajassa kiinni ja hereillä.

    VastaaPoista